Torpan historiaa

Isoisäni isä Matts Leander Leandersson Bodö-Blomqvist syntyi 27.2.1877 Öjassa. Hänellä oli vanhempi sisar Edla Sofia ja nuorempi veli Anders Viktor.

Vuonna 1900 Matts Leander lähti, kuten monet muutkin, Amerikkaan. Siellä hän 13.3.1902 avioitui  Bosundissa 27.3.1875 syntyneen Maria Andersdotter Kaptens-Smedbergin kanssa. Heille syntyi viisi poikaa ja kaksi tytärtä: Matts Alfred (25.12.1902), Einar Georg Mattsson (17.2.1905), Verner Johannes (4.6.1906), Anders Martin (3.8.1908) ja Gunnar Leander (2.4.1910) sekä Aili Maria (14.10.1912) ja Emma Katarina (9.11.1916). 

Vuonna 1907 - kolme pojista oli syntynyt - he palasivat takaisin Suomeen. Tilanne kotitilalla oli muuttunut. Matts Leanderin nuorempi veli Anders Viktor oli perinyt tilan. Matts Leander sai 4,5 hehtaarin maapalan Mjosundista Öjasta ja ryhtyi veljensä torppariksi. Talvisin Matts oli hevosmiehenä ja teki metsätöitä. Kesäisin elanto tuli metsästyksellä ja kalastuksella. Hevosen lisäksi heillä oli lehmä ja pari lammasta pienessä tallirakennuksessa.

Tammikuussa 1925 tyttäristä vanhempi 12-vuotias Aili Maria hukkui. Maria-äiti sai keuhkotaudin yrittäessään pelastaa tytärtään ja kuoli 14.6.1925. Matts Leander meni uusiin naimisiin 19.12.1926 Maria Gustavsdotter Qvarnnabban kanssa.

Alfred (Matts Alfred) meni naimisiin Sigridin kanssa. He asuivat Seinäjoella ja heille syntyi yksi tytär. Tytär Sigbritt kuohutti aikoinaan sukua menemällä naimisiin espanjalaisen miehen kanssa. Alfred lähti merille seilaten mm. Kap Hornin ympäri. Myöhemmin hän toimi Seinäjoen keskussairaalan ylilääkärin autonkuljettaja sekä konehuoneen teknisenä asiantuntijana.

 Gunnar, Verner, Emma, Einar ja Alfred 

Einar meni naimisiin larsmolaisen Vivi Marian kanssa. He saivat kolme lasta. Einar toimi seppänä.

Vuonna 1928 Einar muutti takaisin Amerikkaan French River-nimiseen paikkaan lähelle Duluthia. Hän toimi ammattikalastajana Isle Royalen ja Grand Portagen alueilla. Vuonna 1965 hän työskenteli jonkin aikaa vahtimestarina Reserve Mining-yhtiön konttorilla Silver Bay'ssä. Einar meni uusiin naimisiin Lillian-nimisen naisen kanssa. Hän jäi eläkkeelle vuonna 1967 saatuaan sydänkohtauksen. Vuonna 1972  hän muutti Grand Marais'iin. Einar kuoli lokakuussa 1978 North Shoten sairaalassa Grand Marais'ssa vietettyään kolme viimeistä kuukauttaan Duluthin ja Grand Marais'n sairaalassa. 

1970-luvulla Einar vieraili vanhalla kotiseudullaan Kokkolassa. 

Verner meni naimisiin Memy Consulan kanssa ja he saivat kolme lasta. Verner asui koko ikänsä Mjosundissa Öjassa. Hän oli ammatiltaan kalastaja. Verneriltä saadut paistetut muikut olivat tosi hyviä. Muistan kuinka lapsena mummi lähetti minut sisareni kanssa hakemaan Verneriltä kanamunia. Aina saimme Memyltä paperinukkeja, joita hän oli ottanut talteen lehdistä. Verner kävi myös joka kevät kääntämässä meidän perunamaan. Verner kuoli 86 vuoden iässä.

Verner, Martin, Algot, Edla, Memy ja Kristania

Martin (Anders Martin), minun isoisäni meni naimisiin 21.12.1934 suomenkielisen kokkolalaisen Rauha Malviina Lehtosen kanssa. Martin osti tontin kotitorpan naapurista ja rakensi siihen talon. Heille syntyi kaksi poikaa - Anders Ingvald (11.5.1935) ja Stig Matias (24.2.1937), minun isäni. Martin oli merillä vuoteen 1935. Naimisiin mentyään hän toimi sekatyömiehenä - kalastusta, satama-ja metsätöitä. Martin kuoli vain 53 vuotiaana 15.3.1962 - vuosi ennen minun syntymääni. Anders lähti myös parikymppisenä merille ja päätyi Kalmariin Ruotsiin. Siellä hän meni naimisiin ja he saivat yhden pojan. Merillä ollessaan hän luki insinööriksi. Anders toimi Kalmarin läänin teurastamoiden teknisenä päällikkönä. Hän kuoli 12.10.2003. Isäni Stig löysi isänsä tavoin suomenkielisen tytön Liisa Elinan. He saivat kaksi tytärtä; minut ja sisareni Minnan. Isäni toimi suomenkielen lehtorina eläkeikään asti.

Gunnar löysi suomenkielisen tytön, Aunen. He menivät naimisiin ja muuttivat ensin Pietarsaareen ja sitten Kemiin. He saivat kolme lasta. Nuorena  - itseasiassa alaikäisenä - Gunnar toimi kuunarin kokkina, mutta elämäntyönsä hän teki  merivartijana. Gunnarille torppa merkitsi hyvin paljon. Hän vietti paljon aikaa kesäisin Mjosundissa torppaa kunnostaen. Gunnarille kuuluu kiitos ja kunnia siitä, että torppa vielä tänäkin päivänä seisoo paikallaan. Gunnar oli myös innokkaasti mukana, kun meillä sisareni kanssa oli kesäisin hevosia vuokralla. Gunnar kuoli 83 vuotiaana.
                                                                                      

Aili hukkui 12 vuotiaana 7.1.1925 - päivälleen 38 vuotta ennen minun syntymääni.

Emma meni naimisiin öjalaisen Birgerin kanssa ja he muuttivat Kokkolaan. Heille syntyi kolme tytärtä ja yksi poika. Emma kuoli 65 vuotiaana.