matkakertomus Meksikosta

Pimeä sydäntalvi ja lähestyvät 40-vuotissynttärini saivat meidät suuntaamaan etelän aurinkoon.  Tällä kertaa matkan määränpää oli kauan haaveissa ollut mayojen Meksiko.  Saavuimme Meksikon itärannikolla  sijaitsevalle Cancunin lentokentälle, josta oli 40 minuutin bussikuljetus Playa del Carmenissa sijaitsevaan huoneistohotelli Condotel el Tukaniin. Playa del Carmen sijaitsee Yukatanin niemimaalla Quintana Roo'n maakunnassa Karibian rannalla. Oli tammikuun 7.päivä 2003 klo 23, kun istuimme hotellimme parvekkeella, väsyneinä matkasta, juomassa iltakahvia. Ilma oli lämmin, pimeydestä kuului sirkkojen siritystä. Odotimme innolla huomista päivää.

Hotellimme sijaitsi mukavan lyhyen matkan päässä (noin 200 m) rannasta. Hiekkarantaa riitti silmänkantamattomiin, kilometri tolkulla. Hiekka oli valkoista korallihiekkaa. Sillä on mukava ominaisuus - se ei kuumene auringossa vaan on mukavan viileää. Meksikon itärannikolla sijaitsee 864 km pitkä, maailman toiseksi laajin koralliriutta (Australiassa suurin). Hotellilla oli uima-allas. Kävimme siellä kerran - loppulomasta. Rannalla vietimme aikaa päivittäin.

Cancun 

Cancun sijaitsee 68 km:n päässä Playa del Carmenista. Sinne pääsi mukavasti 40 minuutissa paikallisbussilla. Matka maksoi 32 pesoa henkilöltä (77 pesoa= 10 € v.2003).

Cancun on tekemällä tehty turistikohde. Tietokoneelle syötettiin ihanteellisen rantalomakohteen ominaisuuksia ja vastauksena oli Cancun; asumaton 22 km:n pituinen muodoltaan käyrä saari. Siellä oli kaikkea - 243 aurinkopäivää, upea hiekkaranta toisella puolella, rauhallinen laguuni toisella puolella, Maya-raunioita. Palvelukeskukseksi rakennettiin mantereelle uusi kaupunki Cancun. Saarelle sai rakentaa vain huippuylellisiä hotelleja. Lomakohde avattiin v.1974. Cancunissa on kolme osaa: Hotel Zone (saari,jossa hotellit), Down town (liikkeet, ravintolat,kulttuuri,...) ja El Centro (paikalliset asukkaat).

Vuokrasimme pyörät ( 20$ / 2 pyörää 3 tunniksi). Pyöräilimme pitkin 22 km pitkää Kukulcan Bulevardia - Hotel Zone'n ainoa katua - ja ihailimme toinen toistaan upeampia hotelleita. Aurinko paistoi ja oli tosi kuuma. Pysähdyimme olusille ja jutustelemaan Lety Caceresin kanssa. Hän oli muuttanut Floridasta 25 vuotta sitten Cancuniin ja omisti ravintolan lisäksi hotellin.

Xcaret

Eko-argeologinen teemapuisto, Xcaret sijaitsee 6 km Playa del Carmenista. Xcaret on antiikin Mayojen sana ja tarkoittaa "pientä lahtea". Paikka oli aivan mahtava ja siellä päivä vierähti todella nopeasti. Xcaretissa oli suuri eläintarha. Siellä kasvatetaan ja uudelleen "istutetaan" luontoon uhanalaisia lajeja (mm. 20 000 merikilpikonnan poikasta syntyy vuosittain).  Perhospaviljonki on yksi maailman suurimpia (kuukausittain syntyy 4000 perhosta). Kasvitieteellisestä puutarhasta löytyy 149 eri orgidea lajia. Maanalainen joki kiemurteli välillä luolissa maan uumenissa, välillä tultiin vähäksi aikaa ulkoilmaan. Uikkarit ja pelastusliivit päälle ja sitten sai virtaava vesi viedä (omat tavarat ja vaatteet laitettiin lukittuun pussiin, joka meni hevoskyydillä loppupisteeseen). Vihertävän sininen vesi oli niin kirkasta, että matkan aikana pystyi seuraamaan vedessä uivia värikkäitä kaloja. Reissu kesti noin 40 minuuttia. Maya-joella sai tutustua entisaikojen mayojen elämään. Alueella oli useita antiikin maya-raunioita. Intiaanit eivät koskaan tanssineet "huvikseen", vaan tanssi liittyi aina johonkin rituaaliin. Alueella pystyi tutustumaan myös eri intiaaniheimojen kansanperinne-esityksiin. Illalla kävimme vielä iltashow'ssa, joka kertoi antiikin mayoista, espanjalaisten saapumisesta sekä intiaanien ja espanjalaisten yhteiselosta. 

Cozumel

Cozumel on 52 km pitkä ja 14 km leveä saari 18 km:n päässä Meksikon rannikosta. Playa del Carmenista on lauttayhteys melkein tunnin välein. Ensimmäinen lähtee klo 5 ja viimeinen klo 22.  Cozumelilla pysähtyvät suuret risteilyalukset, jotka tuovat saarelle 2000 turistia päivittäin.

Tuhat vuotta sitten Cozumel oli Mayojen hedelmällisyyden jumalattaren Xchelin palvontapaikka. Jopa keski-meksikosta ja -amerikasta Mayat saapuivat rukoilemaan ja uhraamaan ruokaa sekä kukkia Kuun jumalatar Xchelille. 1500-1800 luvuilla espanjalaisten kaudella Cozumelia hallitsivat Karibian merirosvot. 

Nykyään Cozumel on sukeltajien paratiisi. Koralliriutta on 16 miljoonaa vuotta vanha.

Rauniot; antiikin Mayojen asuinsijat

Kävimme tutustumassa kolmeen Maya "kaupunkiin": Chichen Itzaan, Cobaan ja Tulumiin. 

Maya "kaupungit" olivat vain hallinnollisia ja uskonnollisia seremonia keskuksia. Tavallinen kansa asui keskuksen ulkopuolella puusta tai kivestä rakennetuissa majoissa, joissa oli palmunlehvistä tai kaisloista tehty katto.

Chichen Itza on yksi arkeologisen maailman ihmeista. Alkuperäiset Chichen Itzan asukkaat saapuivat Yukatanille Guatemalasta v. 435-455 A.D. He olivat maanviljelijöitä. Myöhemmin tuli myös kaupankäynti. He palvoivat Chac-jumalaa (sateen ja maanviljelyn jumala). Pikkuhiljaa Kuculcan-jumalasta (Sulkakäärme-jumala) tuli yhä tärkeämpi ja uskonto muuttui verisemmäksi, elämä väkivaltaisemmaksi, sotureiden arvostus kasvoi. Lopulta väkivalta ulottui tavallisiin kansalaisiinkin, mikä oli Mayojen korkeakulttuurin tuho. Mayat olivat taitavia astronomeja, matemaatikkoja ja arkkitehtejä. Chitzen Itzan vaikuttavin rakennus on Kuculcanin pyramidi. Temppeli oli pyhitetty Kuculcanin kultille ja liittyi auringonpalvontaan. Se oli rakennettu myös astronomisiin tarkoituksiin. Aina 20.maaliskuuta (kevätpäiväntasaus) ja 21.syyskuuta (talvipäiväntasaus) klo15 auringonsäteet muodostavat seitsemästä tasakylkisestä kolmiosta 34 m pitkän käärmehahmon, joka lähtee länsisivulta kiertäen pohjoissivun pääportaikon alaosassa olevaan käärmeenpäähän. Näkymät temppelin ylätasanteelta olivat huikaisevat (4 portaikkoa + 91 porrasta/sivu + ylätasanne = 365 pv/vuosi).

Coba oli yksi suurimmista Mayojen rakentamista kaupungeista. Sen perustivat luultavasti Guatemalan Mayat 100 A.D. Se oli rakennettu keskelle viidakkoa Coba, Macanxoc, Sacalpuc Yaxlaguan ja Xcanha järvien ympärille. Coba oli muodostunut rakennusryhmistä, joita yhdisti tieverkosto. Se oli poliittisesti tärkeä (hallitsi 70 km2 aluetta) ja sen valta säilyi pitimpään. Nohoch Mul-pyramidi oli 43 m korkea ja samalla korkein prehispaaninen rakennus koko Yukatanin niemimaalla. Portaat olivat vielä niin hyväkuntoiset ja keskelle portaikkoa oli laitettu köysi, että pystyimme kiipeämään pyramidin huipulle. Näkymät olivat huikaisevat yli viidakon.

Tulumissa on kaksi erikoista piirrettä verrattuna muihin Mayakaupunkeihin: se oli rakennettu merenrantaan ja se oli ympäröity muurilla. Muurin sisäpuolella oli hallinnollinen ja uskonnollinen keskus. Tavallinen kansa asui muurin ulkopuolella. Poikkeuksellisen sijaintinsa takia (keskellä rannikkoa) Tulum oli post klassisen kauden merkittävin kauppasatama. Tulumissa palvottiin Itzamna-jumalaa (Laskeva jumala). Jumala edusti laskevaa aurinkoa. Mayojen uskonnossa oli keskeisellä sijalla pelko siitä, että laskeva aurinko ei enää milloinkaan palaisi matkaltaan tuonelasta.

Auton vuokraus

Auton vuokrasimme kolmeksi päiväksi (40$/päivä). Meksikossa auton korjaus on tosi kallista, siksipä pitää olla tarkka että vakuutukset on kunnossa. Ihmettelimme miksi kartalla oli suuria tyhjiä alueita, joihin teitä ei oltu merkitty. No, koska siellä ei ollut teitä, vaan viidakkoa. Löytyi moottoriteitä eli pitkiä suoria metsän keskellä; ihan hyvä kuntoisia teitä, mutta muuta liikennettä ei juurikaan ollut ja syynä oli tietullit. Kaikki liikenne - rekat mukaan lukien - kulkivat hieman pienempiä teitä, jotka kulkivat kylien läpi. Tiet olivat aivan uskomattomia; täynnä valtavia kuoppia. Niinpä liikenne mutkitteli tien laidasta laitaan. Tosi hullun näköistä. Ja kun tuli pimeä, ihmiset eivät käyttäneet valoja! Miten ne oikein näkivät ajaa? Meksiko on myös töyssyjen (topes) "luvattu maa". Niitä oli vähän väliä; ympäri kaupunkia, kyliä ennen ja jälkeen ja välissä.

Pysähdyimme yhteen supermarkettiin ostamaan vähän evästä. Kauppa oli valtava ja niin olivat pakkauskootkin. Keksejä olisi pitänyt ostaa parikymmentä pakettia, hedelmät ja pullat olivat suurissa pusseissa, banaanit isoissa tertuissa. Kassajonossa katselimme ihmisiä, joilla oli jättikokoiset kärryt pullollaan tavaraa. Kassaneiti katseli meitä hämmästyneenä ja pyysi sitten kortin numeroa, jolloin meille selvisi, että olimme tukkukaupassa. Saimme kumminkin pienen selittelyn jälkeen ostettua ne kaksi banaania, jotka olimme repineet irti isosta tertusta.

Kaikki loppuu aikanaan

Meksiko oli täyttänyt kaikki odotukset: sää oli suosinut, valkoisia korallihiekkarantoja oli silmänkantamattomiin, ihmiset olivat todella ystävällisiä ja rauhallisen iloisia. Tänne voisi vaikka asettua asumaan. Eräs kauppias sanoikin meille, että miksi turhaan lähteä, voisimmehan jäädä tänne ja perustaa vaikka kaupan. Kävimme paikallisessa kiinteistövälityksessä kyselemässä hintoja, mutta päätimme sittenkin käyttää paluuliput ja tulla takaisin Suomeen. Ehkä sitten joskus!