Ensimmäinen vuosi: huhti-joulukuu 2008

Maanantai 28.huhtikuuta 2008

Terveisiä täältä kesäisestä Belgiasta lusitanohevosten keskeltä. Saavuin tänne Catherine Laurentyn luokse 2.4.2008 auttamaan hevosten liikutuksessa ja koulutuksessa.
Paljon olenkin saanut ratsastaa, tietyt hevoset päivittäin, ja paljon erilaisia hevosia. Todella mielenkiintoista on ollut ja paljon olen jo ensimmäisen kuukauden aikana oppinut ja nähnyt.

Paikka on aivan ihana; todella kaunis ja viihtyisä. Ja nämä ihmiset, todella mukavia ja ystävällisiä. Ja puhumattakaan näistä hevosista. Kuvia yritän saada otettua mahdollisuuksien mukaan, jotta näette kuinka kauniissa paikassa saan olla. Suosittelen kaikille vierailua Belgiassa, jos vain siihen saatte joskus mahdollisuuden.

Maanantai 12.toukokuuta 2008

Olemme saaneet nauttia täällä Belgiassa kauniin kesäisestä säästä, lämpötila usein päivällä reilusti yli 20C. Hevoset ovat päässeet jo päivisin laitumille töiden ohessa ja nauttivat elämästä.

Minulla on tämän kuun vastuuhevosena tallin ainoa arabi, ori Eldin. Mielenkiintoinen, mutta hauska persoona. Sitä pitää vain ymmärtää ja uskaltaa asettaa rajat mitä saa tehdä ja milloin pitää muistaa olla töissä:) Ainut miinuspuoli on sen väri, puhtaa valkoinen...tai ainakin pitäisi olla, Eldin vain parhaansa mukaan yrittää terrorisoida yrityksiäni pitää se puhtaana.

Olemme saaneet todistaa tallilla Saran kultaisennoutajan pentujen syntymän ja mielenkiinnolla seuraamme niiden kasvamista. 5 kaunista pentua; 3 narttua ja 2 urosta.

Olemme käyneet Catherinen kanssa kahdessa paikassa katsomassa oreja tammoille. Mielenkiintoista nähdä eri kasvattajien lusitano hevosia ja eri talleja. Hienoja paikkoja ja upeita hevosia.

Lopultakin sain aikaiseksi otettua paikasta muutamia kuvia, eivät vaan anna parasta mahdollista kuvaa paikasta...paikka pitää itse nähdä, että pystyy ymmärtämään sen kauneuden ja erikoislaatuisuuden kokonaisuutena.

arabiori Eldin, toukokuun vastuuhevonen

toinen oritalleista

tammatalli maneesin yhteydessä

orien ja ruunien talli

maneesi

maneesin ovet sisältäpäin

Idilica, Catherinen tamma, joka nykyään tekee varsoja

Pasodoble

Riaxo, 10v. lusitanoruuna

Veneza, 6v. lusitanotamma, suomalaisten omistuksessa (Catherinella koulutettavana)

Roma

Reina ja Cordoba

Reina ja Roma; tallin nuoret tammat

Cordoba; pikkutammojen "äitihahmo" pihatossa

Roman koulutuksen aloitamme kesän lopulla ja Reinan syksyllä

Tiistai 27.toukokuuta 2008

Taas on vierähtänyt tovi siitä, kun viimeksi kirjoitin. Kiirettä pitää niin kuin kaikkialla hevosten kanssa toimittaessa. Olemme käyneet hevosten liikutusten lisäksi katsomassa muutamassa paikassa oreja meidän tammoille. Ja viime tiistaina veimmekin Catherinen tamman Idilican Brysselin lähelle yhdelle tallille orin,Oasiksen luo ja tänään veimme Idilican nuorimman tammavarsan Xamuscan ( i. Ultimo ) samaan paikkaan. Ensi kesäksi onkin sitten tiedossa toivottavasta kaksi varsaaJ

Nuoret tammat ja Cordoba pääsivät viime viikolla ympärivuorokautisesti kunnon laitumelle. Roma syö ja pyöristyy Patrision klinikkaa ja ratsastuksen aloitusta odotellessa. Molemmat nuoret tammat ovat kyllä äärimmäisen mukavia ja miellyttäviä tapauksia. Mielenkiinnolla odotan niiden kanssa työskentelyn aloitusta. Klinikasta tulee kyllä mielenkiintoinen ja antoisa kokemus, mutta siitä enemmän kesäkuun puolella.

Hiukan voisin kertoa normaalista päiväjärjestyksestä täällä Catherinen luona. Yleensä aloitamme Catherinen kanssa ensimmäisen hevosen työskentelyn 8.30, saavun siis harjaamaan ja valmistelemaan hevosia töihin n.8.00.
12-13.00 aikaan pidämme tauon ja iltapäivällä lopetamme työskentelyn 16-17.00 aikaan riippuen siitä mitä hevosia ja miten olemme työskennelleet päivät aikana ja onko ollut tunteja.

Tällä hetkellä työskenneltävänä on päivittäin 7 hevosta ja lisäksi yksityisten tunteja muutamana päivänä viikossa. Minulla on joka päivä tunti jollain tallin vanhemmista hevosista; Opium, Oriente tai Eldin. Tässä kuussa pääsääntöisesti Eldinin kanssa. Joko yksityistunti tai ryhmätunti.
Olen alkanut myös opettelemaan maastotyöskentelyä Catherinen opastuksella, joten hevosten työskentelyn lomassa pyrimme järjestämään aikaa myös sille.

Minulla on viikon aikana 2 vapaapäivää; keskiviikko ja sunnuntai.
Lauantaisin iltaruokin hevoset Colinin kanssa, muutoin ei tarvitse osallistua hevosten ruokintaan. Satunnaisesti tallimestarin poissa ollessa lisään karsinoihin olkikuiviketta ja aamuruokin. Karsinoiden siivousta ei minun siis tarvitse harrastaa! Lauantaisin myös huolehdin iltaruokinnan lisäksi hevosten tarhauksesta.

Siinä pääpiirteissään päivien ja viikkojen kulusta täällä Belgiassa. Töitä riittää niin kuin joka paikassa, mutta mielellään tätä työtä tekee ja joka päivä oppii jotain uutta. Todella antoisaa on jo tähän mennessä ollut ja oppimista on ollut paljon myös tallielämän ulkopuolella. Kaiken mahdollisen vapaa-ajan pyrin hyödyntämään ranskankielen opiskeluun ja edistystäkin on alkanut onneksi tapahtumaan.
Sainkin perheeltä syntymäpäivälahjaksi uusimman kirjan Nuno Oliveiran opetuksista, ranskaksi! Eli ei muuta kuin käännöstyötä ja kielen opettelua harrastamaan.

Torstai 19.kesäkuuta 2008

Taas on reilut kaks viikkoa kulunut suhteellisen kiireisissä merkeissä. Meillä oli toissa viikon ajan Patrisio Allorin kurssi Working in liberty. Oli jälleen kerran todella mielenkiintoinen viikko. Sain työskennellä kurssilla yhtä tallin hevosista, Riaxoa, Patrision kanssa. Ei ole Catherinen hevonen vaan työskenneltävänä omistajan raskauden vuoksi. Kyseisen hevosen ongelmana on haluttomuus liikkua eteenpäin. Todella herkkä hevonen, joka yksinkertaisesti lukitsee itsensä täysin, jos se tuntee asian olevan liian vaikea tai jos ratsastaja on yhtään liian vahva tai jos tuntee itsensä epävarmaksi. Pitää osata olla tarpeeksi pehmeä ja herkkä, mutta myös osattava käskeä tarpeeksi vahvasti ajoittain. Ja se on vaikeus tämän hevosen kanssa; oikea ajoitus. Riaxo parani huomattavasti kurssin aikana ja ajoittain tunsin sen menevän jopa liian lujaa, mikä on todella uusi kokemus kyseisen hevosen kanssa.

Ensin työskentelimme pyöröaitauksessa maastakäsin reagointia apuihin ja laitoimme Riaxon tekemään suhteellisen vaikeita asioita, jolloin kun menin selkään asiat tuntuivat siitä huomattavasti helpommilta kuin ne joita työskentelimme pyöröaitauksessa. Patrisio auttoi maastakäsin impulssin ylläpitämisessä ja vahvisti apujani tarvittaessa. Kerran työskentelimme myös pyöröaitauksessa selästä käsin täysin ilman suitsia ja keskityimme pelkästään kehon ja jalkojen käyttöön ratsastuksessa. Auttoi hahmottamaan omaa kehoa ja hevosen reaktioita siirtymisessä, kun ei voinut käyttää lainkaan kättä hidastuksissa.

Kurssilla aloitimme myös Romen, toisen Catherinen nuorista hevosista, työskentelyn. Todella herkkä tammavarsa. Mielenkiintoista nähdä kuinka varsa, jonka kanssa ei ole tehty aiemmin yhtään mitään, kehittyi ja oppi todella nopeasti mitä siltä haluttiin. Viimeisenä päivänä pystyinkin jo menemään Romen kanssa vapaana ilman taluttajaa käyntiä ja myös hiukan ravia. Alussa ratsastamme pelkällä naruriimulla, jossa on ohjat kiinni. Kyseinen varsa kunnioittaa todella paljon ratsastajan kättä ja naruriimua ja hakee täysin oikeaan asentoon päänsä kanssa. Pitää vain osata vaatia oikealla hetkellä sulkemalla sormet, jos varsa hakeutuu pois työskentelyasennosta eikä keskity ja välittömästi rentouttaa käsi ja avata sormet sen myödätessä. Vaikeutena on Romen suunnaton herkkyys ja tapa jännittyä, jos en osaa olla oikein oikealla hetkellä eikä se ymmärrä. Jos osaa olla rento ja sulkea sormensa oikealla hetkellä varsan alkaessa jännittyä ja vaatia se takaisin matalaan muotoon päänsä kanssa, se rentoutuu ja tuntee itsensä taas varmaksi. Pitää muistaa olla koko ajan sen kanssa eikä jättää sitä yksin, silloin pystymme työskentelemään äärimmäisen rentoa ja oppimishaluista nuorta tammavarsaa.

Kurssin jälkeen onkin päivät olleet melkein yhtä kiireisiä kuin kurssin ajankin. Työskenneltävien hevosten määrän lisäännyttyä yhdellä aikaa on aikaisempaakin rajoitetummin. Mielenkiintoista on kyllä ollut jatkaa Romen ja Riaxon kanssa työskentelyä kurssin jälkeen. Romen kanssa olemme tehneet jo rentoa ravia ja siirtymisiä pysähdysten, käynnin ja ravin välillä. Olemme aloittaneet myös pohkeiden opettamisen ja maastotyöskentelyn varsan kanssa. On kyllä uskomattoman fiksu tammavarsa. Catherinen pitää kierrellen ja kaarrellen kertoa mitä haluaa minun tekevän, koska Rome kyllä ymmärtää heti ja tekee asiat ennen kuin ehdin pyytää, jos sanoo "väärät sanat"!

Enää onkin vain muutama päivä henkisten kanssa työskentelyä jäljellä ennen "Vekan" ostopaatin saapumista tänne hoitamaan hevosia. Hoitojen jälkeen alkaakin hepojen, ja myös minun ja Catherinen, kesäloma. Torstaina suuntaankin kohti Suomea 1,5 viikon ajaksi. 6.7 palaan tänne Belgiaan palauttelemaan hepoja töihin ennen Catherinen paluuta takaisin lomaltaan Ranskasta elokuun alussa.

Tiistai 29.heinäkuuta 2008

Taas on vierähtäny tovi viimeisestä kirjoituksesta. Kesälomat on pidetty ja paluu normaaliin arkeen alkaa pikkuhiljaa. Oman kesäloman jälkeen palasin tänne Belgiaan palauttelemaan hepoja töihin laidunloman jälkeen ennen Catherinen palamista Ranskasta. Yksin en onneksi joutunut kaikkea tekemään vaan kaverini Coline oli auttamassa ja ratsastamassa hevosia. Hän ratsastaa säännöllisesti yhtä Catherinen hevosista, Odilonia; ihana suhteellisen isokokoinen ruunikko lusitanoruuna, herkempää hevosta saa hakemalla hakea:)
Kiirettä on apuvoimista huolimatta pitänyt ja energiavarat aikalailla loppuunkulutetut päivien päätteeksi...siksi kirjoittaminen vähän jäänyt vähemmälle kesäloman jälkeen...

Työn lomassa kerkesimmekin käydä tutustumassa myös paikalliseen festarielämään...kiireestä huolimatta:)...Läheisessä kaipungissa Spassa pidetään joka vuosi francofilies musiikkifestivaalit, jossa näkee myös runsaasti uusia nousevia paikallisia artisteja. Uskomaton ilmapiiri ja näkemisen arvoinen paikka, sekä todella paljon hyvää musiikkia:)

Tällä viikolla aloitimmekin sitten taas Catherinen kanssa työskentelyn...ja pikkuhiljaa aloitamme taas Romen ratsastamisen. Muutaman viikon päästä saatamme aloittaa myös toisen nuoren tamman, Reinan kouluttamisen ratsunhommiin. Edessä on siis mielenkiintoista tekemistä.

Pääsen myös seuraamaan Catherinen pitämiä kursseja; esimerkiksi tämän kuun lopussa kurssi nuorille "poniratsastajille" :)

Varsarintamalla on myös hyviä uutisia...Idilica ainakin on kantavana Oasiksesta ja toivon mukaan myös Xamusca...siitä ei vielä varmuutta, mutta jännityksellä odotamme päivää kun voimme ultrata tamman...:) Toivottavasti ensi kesänä on kaksi kaunista varsaa...Catherinen viimeisin oma varsa onkin toinen toivottavasti varsovista tammoista...eli Xamusca:)

Tällä erää ei muuta...ja toivottavasti kuulemisiin suhteellisen pian:)"""""""

Terkkuja kaikille sinne kotosuomeen:)!

Maanantai 04. elokuuta 2008

Nyt ollaan päästy kunnolla takaisin normaaliin työskentelyyn hevosten kanssa. Coline on ollut auttamassa ja Catherine onkin antanut meille yhteistunteja Opiumin ja Orienten kanssa. Ja viime perjantaina tunsin kyllä työpäivän päätteeksi tehneeni kunnolla jotain, kun Catherine piti minulle Eldinin kanssa tunnin kavaleteilla ilman jalustimia...sitä löytää ihan uusia lihaksia omasta kehosta joita pitää käyttää sellaisen tunnin aikana:)...ja muutenkin ollaan menty tunneilla paljon ilman jalustimia. Tosi tehokasta istuntaharjoitusta.
Huomaa sitä jo jonkin verran kehittyneen näiden 4 kuukauden aikana mitä olen täällä ollut. Auttaa tietenkin asiaa, että nyt tuntee jo aika hyvin nämä hevoset ja niiden metkut:) Opiumia olen ratsastanut ja tykkään kyllä todella paljon siitä hevosesta. Todella hyvä opettaja se hevonen.
Laukkatyöskentely on parantunut tosi paljon, on Opiumille hiukan vaikeaa tuo laukka, ja pystyn jo työskentelemään suoralla rennolla hevosella laukassa:) Passagea ollaan treenattu enemmän ja sujuukin jo paremmin. Opium jännittyy todella herkästi ja yrittää työskennellä ilman selkää, jos ratsastaja ei ihan istu ja ole lähellä jalkojen kanssa ja rento kädestä...luonnollisesti hevonen jännittyy...:)

Eldinin kanssa pystytään jo tekemään Odilonin ja Colinen kanssa maastolenkkejä ravaten ja laukaten...rennolla hevosella:D...hieman eroa siihen kun eka kertaa mentiin Odilonin kanssa , tai ylipäätään toisen hevosen kanssa, maastoon, kun hepo vaan yritti mennä köyrypukkilaukkaa:D
Maneesityöskentelykin on jo paljon rennompaa... huomaa istuvansa jo paremmin:) Eldinin kanssa ollaan treenailtu jonkun verran piaffia ja työskentely onkin painottunut paljon rentouden ja rauhallisuuden, impulssin kera, hakemiseen piaffia varten.
Pitää vaan muistaa, että vikahan ei ole hevosessa vaan ongelmat johtuvat lähes poikkeuksetta aina ratsastajasta... tavalla tai toisella... vaikeaahan se on, mutta ei kukaan olekaan sen sanonut olevan helppoa... mutta kun tälle tielle lähtee, siitä ei tahdo saada tarpeekseen ja mitä enemmän ratsastaa sitä vähemmän huomaa osaavansa ja tietävänsä. Niin se vain on; C'est la vie

Romenkin kanssa ollaan taas päästy ratsastushommiin ja tamma onkin ollut todella rauhallinen. Loman aikana on kerinnyt miettiä mitä tehtiin ennen loman alkamista. Nuorille tekee todella hyvää antaa välillä mietintälomia:)

Xamuskakin on kotiutunut hyvin takaisin kotitallille ja tarhaileekin nyt yötä päivää Cordoban ja Reinan kanssa:)

Ranskankielentaitokin on kehittynyt huomattavasti tässä kesän aikana ja nyt "työkielenäkin" on pääasiassa ranska:)
Tässä onkin teillekin hieman kielenharjoitusta Nuno Oliveiran avulla:

Règle importante:

- demander souvent,
- se contenter de peu,
- s'arrêter à temps,
- et récompenser souvent.

Résumé de l'art équestre:

1) pouvoir faire une volte de 6 mètres à n'importe quelle allure, le cavalier ayant des sensations égales de chaque côte,
2) dans une position correcte,
3) avec une bonne cadence,
4) et en respectant la géométrie des figures.

- Paroles du Maître Nuno Oliveira, Antoine de Coux -

Maananai 01. syyskuuta 2008

Taas on aikaa vierähtänyt ja paljon kerennyt tapahtumaan.
Viime lauantaista asti olen ratsatanut yhden tallilaisen lusitanoruunaa, Impetoa, kun omistaja on lomamatkalla. Maanantaina viimeinen päivä kun saan ratsastaa tätä ihanuutta:) Uskomattoman kiva hevonen. Toivottavasti saan jatkaa sen ratsastamista niinä päivinä kun Fabienne ei pääse tulemaan. Suzanne on auttanut minua hevosen kanssa ja antanut pieniä tunteja. Siinä on kyllä uskomattoman hyvä opettaja ja ihminen joka minun tavoin on korvia myöten ihastunut tähän hevoseen:)
On todella valaisevaa ja opettavaista, kun on kaksi todella hyvää opettajaa, jotka selittävät samat asiat hiukan eri lailla, Catherine ja Suzanne. Saa eri harjoituksiin aivan erilaisen otteen kun pystyy käsittelemään asioita kahden eri katsontakannan kautta. Ja kun vielä aika-ajoin kertaa asioita Nuno Oliveiran kirjoista, ehkä tähänkin kovaan päähän jotain alkaa uppoamaan ja kehon eri osat tottelemaan mielen liikkeitä:D

Osaa olla uskomattoman vaikeaa tehdä omalla keholla se mitä ajattelee...luulen että todella moni yhtyy tähän ajatukseen, että keho tekee aivan muuta kuin ajattelee että pitäisi tehdä...ja se se vasta on turhauttavaa. Aika-ajoin sitä huomaan kuitenkin kehittyneensä erinäisissä asioissa...kuten tänään ratsastaesani Eldiniä, huomasin löytäväni käteni ja käsivarteni sieltä missä niiden pitääkin olla; kyynärpäät lähellä kylkiä, ranteen suorassa linjassa käsivarren kanssa ohjan jatkeena, sormet rentoina ja niiden ajatus eteenpäin...sitä vain toteaa, että niin kädet eivät edes saa ajatella taaksepäin, vaikka hevonen kuinka jää vetämään (katso silloin siis itseesi) rentouta käsivarret ja kädet, ajattele niillä eteenpäin (kuitenkaan työntämättä niitä eteenpäin, kyynärpäät pysyvät paikoillaan:) ), sulje sormet ja ratsasta pohkeilla, ja avaa sulje sormia...ja istu, asento on todella tärkeä:)
On uskomattoman vaikeaa käyttää pohkeita (rennoilla jaloilla); olla juuri oikeaan aikaa ratsastamassa takaosaa eteenpäin pohkeilla ja istua, keholla pitää hevonen lyhyenä, koottuna ja kanalisoida eteenpäinpyrkimys ylöspäin ja luoda impulssia hevosen kuitenkaan valahtamassa liian pitkäksi ja alkamatta liikkua liian pitkillä askelilla eteenpäin tai tahdin muuttumatta liian nopeaksi. Ja samalla pitää oma asento vakaana, käsien paikka stabiilina (kuitenkaan jännittämättä) ja olla jäntevä ja rento oikeista paikoista oikeaan aikaan:)
Tärkeintä on muistaa sääntö; kädet ilman jalkoja ja jalat ilman käsiä.
Kun aloitetaan nuoren hevosen kanssa käytetään käsiä täysin ilman jalkoja ja jalkoja täysin ilman kättä, jalka on kaasu ja käsi on jarru. Ja käsiä käytetaan toisistaan riippumattomina, ei tehdä epäsuoria ohjasotteita; kun halutaan kääntyä oikealle käytetään oikeaa johtavaa ohjasotetta ja vasemmalle vasenta johtavaa ohjaa.
Pidemmälle koulutetun hevosen kanssa kun käytetään jalkoja (täysin rennolla jalalla ja jäämättä puristamaan) , suljetaan sormet (vakaa rento käsi, joka ei päästä hevosta valahtamaan pitkäksi) ja käyttäessä kättä (avaa sulkee sormia) pohkeet pysyvät lähellä puristamatta ja koko jalka rentona.

Kaikessa ratsastuksessa tavoitteena siis ratsastaa hevosta, joka oman ratsastuksen tuloksena on koko ajan odottavainen ja vastaanottavainen tekemään mitä ratsastaja pyytää ja pysähdyksessäkin pysyy töissä, koko ajan töissä rentona ja impulssitason pysyessä ylhäällä. Tämä siis edellyttää myös ratsastajan pysymistä töissä:D ja hevosen mukana. On osattava olla aika-ajoin tiukka ja osoittaa kuka määrää, mutta myös ymmärrettävä lopettaa oikeaan aikaan, jos hevosen tehdessä oikein ei muista palkita se ei tiedä tehneensä oikein...palkkioksi riittää se että rentoutuu ja lakkaa pyytämästä, ei ole aihetta jatkaa pyytämistä jos hevonen on reagoinut oikein. Koskaan ei vain pyydetä, pyydetä, pyydetä...aina pyydä, rentouta, pyydä, rentouta. Täysin avuilla oleva hevonen jatkaa asiaa jota on pyydetty kunnes ratsastaja toisin määrää:)

Se siitä teoriasta:)
Tällä viikolla olemme aloittaneet Catherinen kanssa myös toisen nuoren tamman, Reinan, työskentely. On todella tapaus kuin Rome. Niiden tapa reagoida on aivan erilainen.
Romen kanssa olemme päässeet edestymään myös huomattavasti. Nyt voin ratsastaa koko maneesissa itsenäisesti käynnissä, ravissa ja laukassa (siinä hieman harjoiteltavaa:) ). Vaihtaa kierrosta lävistäjällä käynnissä ja ravissa, tehdä kiemurauria ja voltteja ja pysähdyksiä. Laukan pyytäminen ratsastajan kanssa aloitettiin tällä viikolla ja tänään ratsastinkin laukkaa toista kertaa, heti ensimmäisellä kerralla pystyin jo laukkaamaan koko maneesissa:)

Catherinen 5 vuotiasta oria, Xisiä, olen ratsastanut myös jonkun verran. Siinä uskomattoman hyvä opettaja jalkojen oikeaoppisesta käytöstä... "jos jännität en liiku suoraan eteenpäin, ja teen mitä huvittaa, pukittaminen on todella kivaa:)"mutta kun käyttää jalkoja oikein, poika on todella hieno:) On todella herkkä hevonen veljensä Xelimin tavoin, mutta todella erilainen...osaa olla uskomattoman kovapäinen aika-ajoin...xD

Mutta ensi kertaan...nautinnollisia ratsastushetkiä:)

Torstai 16. lokakuuta 2008

Taas on päässyt aikaa vierähtämään viimeisestä kirjoituksesta...tallielämä osaa välillä olla hyvinkin kiireistä.

Suomesta oli yksi Soilen oppilas Mirjami käymässä oppimassa. Uskon että nautti olostaan ja hevosista, on se kuitenkin eri asia ratsastaa lusitanolla:) ja tämä paikka on todellakin näkemisen arvoinen. Hän tulikin sopivasti Belgiaan näkemään myös Lusitanopäivät Gesvesissä. Olimme siellä hevosia ja ihmisiä katsomassa la ja su. Saimme kyllä nähdä toinen toistaan hienompia hevosia...ja paljon erilaisia ja toisinaan myös erikoisia ratsastajia:)...
Viikonloppu oli myös siitä mielenkiintoinen, että meidän luona oli edeltävänä torstaina Xisin ja Venezan kasvattaja Portugalista katsomassa hevosia. Catherine esitti hänelle hänen kasvattinsa...Xis ja Veneza käyttäytyivät mallikelpoisesti:)
Ja viikonlopun jälkeen maanantaina olivat Regine ja Dominic katsomassa hevosia. Esitimme heille Romen, Reinan, Omarin ja Pasodoblen, jotka ovat heidän kasvattejaan Ranskasta.

Lusitanopäivillä saimme nähdä hevosten lisäksi paljon eri kasvattajia ja lusitanopiireissä nimeätekeviä henkilöitä...mikä oli todella mielenkiintoista:)

Talliimme on tullut myös uusia asukkaita:) 4-vuotias lusitano-ori Ranskasta Reginen luota, aivan ihana hevonen...herkempää tapausta saa kyllä hakemalla hakea. Kuvia tulee kunhan niitä ehtii ottamaan ja laittamaan:) Ihanaahan noita uusia hevosia on saada mutta se tietää taas lisää työrupeamaa:)
Ponitallin puolelle on myös saapunut uusi asukas. Pieni musta ponitamma lasten tunteja varten...niin on uusi tulokas etten vielä nimeäkään tiedä:) Ponikuvia saapuu kunhan ilma hiukan kirkastuu täällä päässä...
Kolmas tulokas on 6-vuotias lusitano-ori, joka on tullut yksityiseksi talliin...ei sis Catherinen työskenneltäväksi.

Pe 17.10 menemme Catherinen kanssa hänen ystävänsä tallille ratsastamaan Xisin ja Orienten kanssa. Hiukan harjoitusta hevosille ja vaihtelua vähän maisemaan. Piristää omaakin mieltä välillä käydä katsomassa ja kokemassa muita maneeseja:) Siitä sitten jälkikäteen kertomusta ensi kirjoituksessa.

Itse olen katsonut paljon videoita eri ihmisten ratsastuksesta ja eri hevosista. Valaisevin kokemus on ehkä ollut nähdä muutama videopätkä Nuno Oliveiran pojan Juan Oliveiran ratsastusta erään 5-vuotiaan lusitano-orin kanssa. Siitä näki äärimmäisen hyvin mitä tarkoittaa vakaa käsi ja kuinka oikeanlaisella ratsastuksella hevonen tekee juuri sen mitä ratsastaja pyytää, koko ajan valppaana ja valmiina.
Näitä aarteita löytyy Suzannen videohyllystä...mitä yritän hyödyntää parhaani mukaan:)
On todella tärkeää oman ratsastuksen lisäksi katsoa hyvää ratsastusta, jotta pystyy ymmärtämään opetusten sisällön vielä paremmin. Itse olen sen huomannut auttavan todella paljon.

Sunnuntai 16. marraskuuta 2008

Täällä Belgiassa riittää ainakin reilusti töitä, niin kuin varmaan muuallakin hevoshommissa. Tallin asukkaat vain lisääntyvät, mikä tietää entistä enemmän liikutettavia ja töitä.
Héralyn pariskunnan siitosori Oasis, Xamuscan ja Idilican varsojen isä, tuli Catherinelle työskenneltäväksi ensi kevääseen saakka. Odotan mielenkiinnolla että saan kokeilla ratsastaa kyseistä hevosta. On perimältään härkätaisteluhevonen, jos en aivan väärin muista niin Manuel Assurcão Coimbra siittolan kasvatti, linjaltaan Veiga.

Toinen nuorista tammoista, Reina, on myös aloittanut ratsuhommat. Anouk auttaa Catherinea sen kanssa ja hän tulee ratsastamaan tammalla. Todella erilainen kuin Rome. Paljon kauemmin kesti tämän tamman kanssa että hyväksyy painon selässään ja lopulta ratsastajan satulassa. Mutta tässä tilanteessa on hyvä sanoa että hiljaa hyvää tulee ja kärsivällisyys palkitaan. Kun Reina ymmärtänyt asian on itse tyyneys:)

Kun olimme Xisin ja Orienten kanssa Jeanin luona Bryselin lähellä käymässä, kaikki meni todella hyvin. Hevoset olivat todella fiksusti. Oriente oli hiukan väsynyt matkustuksen jälkeen mutta työskenteli kuitenkin suhteellisen hyvin. 30.11 Jean tulee hevostensa kanssa vuorostaan meidän luo käymään.

Suomesta oli myös vierailijoita käymässä, Kaisa ja Tanja. Sellaisen vaikutelman sain, että tykkäsivät kovasti vierailustaan ja paikasta, mitä en ihmettele yhtään:)
Mielellämme otamme vastaan suomen vieraita, kaikki siis rohkeasti vain käymään. On mieltä avartava kokemus. Ja on se ihan erilaista ratsastaa täysin koulutetuilla lusitanoilla.

Paljon olen miettinyt asiaa mitä sitä sitten tekee kun täältä palaa suomenmaalle. Vielä on aikaa miettiä, heinä-elokuun vaihteessa luultavasti takaisin tulen jos suunnitelmat eivät muutu. Aika vain kuluu todella nopeasti, aivan liian nopeasti. Ei täältä tahtoisi pois tulla, ymmärrätte varmaan:)

Keskiviikko 10. joulukuuta 2008

Saint Nicolas tuli ja meni...hauskaa oli kavereiden kanssa:)
Lunta on satanut ihan riittävästä, täällä huomaa kuinka haittaa elämänkulkua...kun autot ja hepot on lumikelillä "kesärenkailla"...muuttuu paikasta toiseen liikkuminen hetkittäin hieman vaaralliseksi. Ja lunta on tullut useampaan otteeseen, moneen vuoteen ei ole täällä ollut lunta näin aikaisin talvella.
Joulunaika ja suomen loma lähestyvät vauhdilla...päivät kuluvat todella nopeasti hepojen kanssa työskennellessä, koulua käydessä, opiskellessa ja kavereiden kanssa aikaa viettäessä. Tuntuu ettei vuorokauden tunnit riitä kaiken tekemiseen ja päivät loppuvat aina kesken.

Pitkän aikaa tuntui että ratsastusksen saralla junnas paikallaan, vaikka kehittynyt onkin, mutta nyt huomaa tehneensä huomattavan edistysaskeleen asennon ja apujen oikeaoppisen käytön saralla. Erityisesti Catherinen tamman Opiumin ja Riaxon kanssa olen saanut kokea uskomattomia onnistumisen tunteita. On uskomatonta huomata kuinka palaset loksahtavat kohdalleen omassa istunnassa ja tavassa ratsastaa, ja silloin tuntee todella olevansa yhtä hevosen kanssa. Vielä kun löytäisi tämän saman tunteen ja joustavuuden Orieten kanssa, kyseisellä hevosella ratsastaneet tietävät etteivät askeleet mitkään mukavimmat mahdolliset...mutta päättänyt olen , että kyllä se sieltä joku päivä löytyy:)

Kantavat tammat pyöristyvät pyöristymistään ja nauttivat elämästä. Etenkin Xamusca ensikertalaisena tahtoo omata loppumattoman ruokahalun:) Idilica onneksi tammalauman pomona rajoittaa hiukan Xamuscan ruokailua.

Uusimmat kuvat

Kävijälaskuri